Unohda treeni, aloita harjoittelu

Camera 360

Mainio muistutus perspektiivistä harjoitteluun.

Olen itse lapseton, joten minulla ei ole tuota elämänkokemusta, mitä se lapsiperheen arki on kaikessa kiireessään. Uskon, että se aidosti muuttaa priorisointia eri asioiden välillä. Ja, että faktisesti aikaa on vähemmän käytettäväksi omiin asioihin.

Entäs jos kiireen iskiessä unohdettaisiinkin hetkeksi treenaaminen ja aloitettaisiin harjoittelu?

Sen sijaan, että podetaan huonoa omaatuntoa, kuinka jää kymppi juoksematta, bodypumpit käymättä tai kyykkytulokset oletettavasti pienenee, niin otetaankin pieni hetki sieltä mistä se saadaan ja kokeillaan, että mitäs se kroppa tänään osaa ja jaksaa?

Tämä voi tietty olla lapsettoman ihmisen horinaa, mutta olen kyllä tälläistä myös ollut todistamassa, kun kolmen lapsen vanhempi liikkuu

– Hölkkäilyä vaunujen kanssa
– Punnerruksia, kyykkyä, telineissä roikkumista / leukojen vetoa lasten leikkipaikalla.
– Kahvakuulaa kerrostalon leikkipaikalla lasten telmiessä hiekkalaatikolla
– Kotosalla ehtiessä muutamia kehonpainoharjoituksia (punnerrukset, vatsat jne)

Ja jos tulee jossain kohtaa mahdollisuus, niin voi sitten ihan tehdä myös sen treeninkin salilla tms.

Tämä ei varmasti korvaa sitä tehoa tai tunnetta, minkä saa kun pääsee treenaamaan ns. kovat piipussa. Mutta tämä voi olla mainio vaihtoehto ylläpitää liikettä omassa kropassa, silloin kun ei muuta ehdi. Ajatuksen tasolla vain pitää ensin pystyä näkemään muutkin jutut toimivina, kuin vain se “täysillä vedetty jumppa”.

Olen joskus aiemmin kirjoittanut aiheen vierestä, liikkumisesta ja liikunnasta.

Read More