Flatten the curve – käyrän madaltamista myös työssä jaksamiseen

Photo by The Creative Exchange on Unsplash

Flatten the curve (käyrän madaltaminen). Mistä se on tuttu?  

Kyse on koronaviruksen aiheuttaman pandemiasta ja jonkinlaisesta keinovalikoimasta (sosiaalinen eristäytyminen, isompien tilaisuuksien kieltäminen jne), millä yhtäaikaisesti sairastuneiden määrää koitetaan pitää maltillisena, jotta hoitoa ja erityisesti tehohoitoa riittää sitä tarvitseville. 

Koronasta kirjoitetaan muualla enemmän ja ansiokkaammin, joten siitä ei sen enempää. Mutta käyrän madaltaminen on mielenkiintoinen kehikko ja siitä muutama rivi. 

Käyrän madaltamista voisi työelämässä miettiä esim. kuinka pitkään  firman työntekijät jaksavat nykyisellä työtaakalla?

Tätä voi sitten nokkelasti tarkastella vaikkapa sekä yksittäisen työntekijän näkökulmasta, eli miten minä pidän huolen omasta jaksamisesta? Ja toisaalta työnantajan näkökulmasta, eli miten tuemme työntekijää hänen jaksamisessaan? 

Erityisen tärkeänä ja ajankohtaisena tämä näyttäytyy juuri nyt, koska moni organisaatio opettelee itseohjautuvaksi ja toisaalta nykyisen pandemian myötä tietyt suojaavat mekanismit ovat hieman hyhmäisempiä nyt (työaika, työkavereiden läsnäolo & tuki jne).

Mitäs minä voin tehdä jaksamisen suhteen? 

Aluksi kannattaa opetella tunnistamaan omat jaksamisen rajat. Se, että työkaveri nakuttelee kovaa ja korkealta ja joskus senkin yli ei vielä tarkoita, että itse olisi viritetty samalla tavalla. Toisaalta voi olla myös, että toimiakseen jämäkästi, tarvitsee ainakin alkuvaiheessa pientä “painetta”, dedistä tms. Oli miten oli, tätä kannattaa rohkeasti kokeilla ja olla rehellinen itsensä kanssa. 

Kysy itseltäsi

– Ehtiikö toteuttaa sitä mikä on tarkoitus päivässä / viikossa? 

– Ehtiikö töiden lisäksi nauttia vapaa-ajasta? 

– Onko energiaa tehdä jotain muuta hauskaa, ei-työhön liittyvää? 

Hyvä myös muistaa pieni jousto, joskus työpäivät ja viikot ovat kiireisiä ja stressaavia, mutta jos se on jatkuvaa ja olo on pelkkää selviytymistä, niin silloin kannattaa alkaa tarkastelemaan, että mistä se johtuu ja voisiko sille tehdä jotain?

– Onko töitä liikaa? Ovatko kaikki työtehtävät yhtä tärkeitä? Jos on epäselvää, niin pitäisi olla joku henkilö, joka osaa auttaa tehtävien priorisoinnissa. 

– Ovatko tavoitteet selvillä? Tiedätkö mitä sinulta realistisesti odotetaan ja onko se linjassa siihen aikaan ja osaamiseen mikä sinulla on käytettävissä? 

Yksi itseohjautuvuuden vaara on jonkinlainen tahaton heitteillejättö, (josta on mm. Goforen Juho Salmi on kirjoittanut aiemmin) missä organisaation tavoitteet ja keinot ovat sen verran hyhmäisiä, että jäädään toivomaan, että ehkä työntekijät osaavat luovia oikeaan suuntaan. 

Tästä sujuvasti toiseen kohtaan eli miten työntekijää voi tukea jaksamisessa. 

Mikä on yhteinen suunta ja miten sitä kohti edetään? 

Käytä aikaa siihen, että tavoitteet, odotukset ja käytössä olevat keinot ja resurssit ovat linjassa.  Keskustele tiimin / ryhmän / työntekijän kanssa avoimesti mihin ollaan pyrkimässä ja miksi. Kun suunta on yhteinen, niin keskustelkaa odotuksista. Mikä on ylipäätään on mahdollista ja mitä se vaatii? Tarvitaanko lisää tekijöitä, osaamista, työkaluja? Jos ei ole mahdollista, niin onko aikaa enemmän käytettäväksi? 

Miten välttää jatkuvaa keskeyttämistä? 

Mikä on helpoin keino olla läpinäkyviä etenemisen suhteen ilman, että “raportointi” ja “statuskokoukset” vievät  leijonanosan työajasta? Pomona pitkä ja harras mietintä, että mitä tietoa tarvitaan, koska ja miksi? Onko se oikeasti niin tärkeää, että siihen kannattaa tuhlata tiimin työaikaa ja hidastaa etenemistä. Ja tämä ei tarkoita, etteikö tietoa pitäisi siirtää, kannattaa vaan miettiä että miten sen tekee mahdollisimman “halvalla”. 

– Jos tulee yllätyksiä (niitä tulee), niin miten toimitaan? Jonkinlainen skenaario siitä että mitä jos joku sairastuu, irtisanoutuu tms? Heikointa tilanne on, että yksi palaa loppuun, työkuorma siirtyy toiselle ja sit kautta “käyrä nousee” ja pian koko projekti on ongelmissa. 

Perusasioiden päälle on hyvä rakentaa muutakin tukea

Kun on onnistuttu viestimään suunta ja tekemisen malli sekä on molemminpuolista luottamusta, niin tämä auttaa jo varmasti. Jos tämän lisäksi vielä onnistuu aidosti tukemaan työntekijöitä yksilöinä heidän oman jaksamisen suhteen (esim coaching, työhyvinvoinnin usein keinoin) niin ollaan jo hyvällä matkalla käyrän madaltamisen suhteen. Kirjoitan tästä lisää myöhemmin.

Kirjoittaja valmentaa organisaatioita, tiimejä ja asiantuntijoita toimimaan ketterästi muutoksen merillä ja yksilöitä muotoilemaan omaa elämäänsä mielekkäämmäksi. Seuraa facebookissa ja instagramissa.

Read More

Miten parantaa työelämää? Aloita itsestäsi ja jatka siitä eteenpäin pienin askelin

Vaikka välillä voi tuntua, että töiden ongelmat ovat isoa hyhmää, joita on hankala parantaa, voi niitä koittaa jäsentää esim tähän tapaan. Erittelin ongelmia vaikuttamisen mahdollisuuksien mukaan. Tämä luonnollisesti on yksinkertaistus ja tarkoitus on herättää ajattelemaan omaa työtä osana kokonaisuutta ja miten voisi parantaa työn tekemistä eri  tilanteisssa.

Minä itte!

Tällä ei pelasta koko maailmaa (tai firmaa), mutta melko varmasti helpottanee omaa päivittäistä taivaltaan. Iso kysymys on, että mitä minulta odotetaan ja miten saisin sen tehtyä suhteellisen kivuttomasti? Osaanko priorisoida työtäni, jotta työaika menee siihen oikeasti oleelliseen? Tarvitsenko tarkat deadlinet ja suunnitelmat vai toiminko paremmin “vapaammassa” ympäristössä? Olenko sinut kaiken tekniikan ja tekemisen kanssa alkaen sähköpostista ja muista viestintävärkeistä ja päätyen vaikkapa agile/lean-menetelmien käyttöön? Jaksanko töissä ja palaudunko työn ulkopuolella vai pyöriikö työt öisin mielessä? Miten jaksan duunia ylihuomenna, ensi kuussa ja parin vuoden päästä? Miten itseohjautuvuutta tuetaan töissä?

Me mietitään tää tiimissä!

Oman tontin parantamisen lisäksi helpottaa, jos työkaverit / tiimi pystyy kommunikoimaan ja miettimään mitä ollaan tekemässä ja miten tekemistä voisi kehittää. Millaisia tekemisen tapoja voidaan sopia tiimille, jotta asiat tulee tehtyä hyvässä järjestyksessä ja ilman suurta hoppua? Miten annetaan työrauha työkavereille, kun on keskittymisen aika ja millaisia käytäntöjä sovitaan palavereihin, jotta tieto siirtyy, mutta vältetään ajanhukkaa? Missä tietojen pitäisi olla, jotta kaikki pääsevät hyödyntämään sitä?

Tässä auttaa valtavasti jos on valmiiksi ja hyvä ja luottamuksellinen ilmapiiri. Jos ei ole, niin tämä voi olla hyvä hetki aloittaa luomaan sitä, koska tämän edistäminen hyödyttää kaikkia.

Mutta muut eivät ymmärrä?

Oman ja tiimin tekemisten parantamisella korjaa päivittäistä jaksamistaan paljon, mutta miten ottaa osaa firman toiminnan parantamiseen? Oikeastaan juurikin parantamalla omaa ja tiimin toimintaa SEKÄ jakamalla sitä tietoa muille. Kun on lentokoneessa  ensin laittanut happinaamarin itselleen, voi sen jälkeeen auttaa muita. Työelämässä voi olla hyvin samansuuntainen periaate. On myös tärkeä tunnistaa oman vaikuttamisen rajat. Voi olla, että itsellä on paljon parempi strategia pöytälaatikossa firmalle, mutta ongelma on, että kukaan ei tiedä siitä. Pyydä palaveri pomon, pomon pomon tai pomon pomon pomon tai.. noh, jonkun kanssa. Esittele ideasi ja/tai jaa se useamman ihmisen nähtäväksi. Pyydä palautetta. Et voi päättää toteutetaanko sitä, mutta voit esittää ajatuksiasi jolloin edes teoriassa niistä voidaan napata kiinni. Jos ei napata, niin ehkä aika ei ollut kypsä tai sitä ei ymmärretty. Seuraavaan kertaan.

Miten alkuun?

Istahda hetkeksi alas ja mieti omaa työtä ja miten teet sitä. Ota kuppi kahvia ja juttele kaverin kanssa asiasta. Aloita kokeilemaan pienillä parannuksilla. Jos ei toimi heti, niin kokeile uudestaan ja vaikka vähän toisella tapaa. Jos tähän tarvitsee apua, niin mahdollisuus on myös järkätä fasilitoitua työpajaa, jossa parannettavia asioita voi yhdessä työstää. Työelämän parantaminen ei ole pikajuoksua, vaan ultrajuoksua, jota juostaan tällä hetkellä silmät kiinni ja toisinaan myös takaperin.

Seuraa kirjoituksia myös facebookissa

Photo by rawpixel on Unsplash

Read More

Podcast: Miten ehdit ja jaksat?

akonniemi

Vaikka tiedän, että kaikilla on 24 tuntia käytössä vuorokaudessa, niin tuntuu että toiset ehtii ja jaksaa tehdä ihan helkkarin paljon enemmän. Koska omassa facebookissakin esiintyy näitä sankareita, niin ajattelin käydä kysäisemässä tyypeiltä, että mitä kaurapuuroa syövät ja kuinka paljon?

Lisäksi itseäni oli kiinnostanut kokeilla podcastin tekemistä jo jonkin aikaa, niin iskin kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja tänään pistettiin purkkiin ensimmäinen jakso!

Ensimmäiseksi vieraaksi pääsi Antti Akonniemi. Antti on toimarina omassa firmassa (Kisko Labs) joka työllistää tällä hetkellä 11 henkeä. Tämän lisäksi hällä kolme Crossfit -salia, joissa hän valmentaa, kouluttaa ja treenaa itsekin. Lisäksi  Antti pitää Jaakko Savonlahden kanssa Lepopäivä– podcastia.

Jaksossa juteltiin päivärutiineista, listoista, tekemisistä, tavoitteista ja paljon muustakin.

Kuuntele!

 

Podcastissa viitattu mm.

Tim Ferris. http://fourhourworkweek.com/blog/

Getting things done. http://gettingthingsdone.com/

WOD Connect. https://www.wodconnect.com/

Evernote. https://evernote.com/

Read More