Joustavan haasteen haasteet

Kävin taannoin Inbody -mittauksessa. Tuloksena mittauksesta tulee lippunen, missä on tietoa kehonkoostumuksesta. Itselläni mittarit meni yli lähes kaikessa, mikä oli ehkä arvattavissakin. Tarkoitus olisi ottaa toinen mittaus n. 4 kk päästä ja katsoa onko lukuihin tullut mitään muutosta noudattamalla virallisia ravitsemus- ja liikuntasuosituksia.

paino 108,1 kg
viskeraalirasvan taso 10 (hyvä taso: 1-9)
lihasmassa 48,1 kg
rasvaprosentti 23,2

Tässä kohtaa on pakko myöntää, että kuvittelin jo tässä vaiheessa asian edenneen hyvää vauhtia. Ja samalla olen huomannut, että “joustavassa” haasteessa on omat haasteensa. Koska koitan pitää kiinni kynsin ja hampain “rennosta” suhtautumisesta ruokaan ja treenaamiseen, niin löydän itseni monta kertaa tilanteesta, missä otan pikkuisen vielä lisää hyvää ruokaa, jälkiruokaa, välipalaa, grillattavaa.. koska olen nimenomaan joustava. Ja nyt viimeistään pitäisi havaita, että 80-20 tarkoittaa oikeasti sitä, että useammin on valittava toisin. Kyse on kuitenkin edelleen aika yksinkertaisesta asiasta, eli miten paljon kulutan omaan syömiseen nähden. Ja koska toistaiseksi harjoittelen maltillisesti (jopa vähän), niin kulutuskaan ei ole kovin korkealla. Ja tästä syystä olisi kriittistä opetella tavaksi tehdä ne paremmat valinnat per päivä.

“Mikäs näistä oli se parempi valinta?”

Ja vaikka kuinka koitan ajatella joustavasti, niin tavat taidetaan kuitenkin aluksi tehdä sitoutuneesti ja joskus hieman hammasta purren. Mukavaa tässä kuitenkin on se, että jokainen kerta voi myös valita toisin. Koska on vain itselleen tilivelvollinen. Ja luksusta on se, että jos nuo valinnat jää oikeasti sinne 20% eli silloin suurin osa valinnoista on niitä terveyden kannalta edullisia.

Lähden lomareissulle n. kolmen viikon päästä. Siihen asti sitoudun tekemään liikunnan suhteen jotain joka päivä (venyttelyä, aerobista, voimaharjoittelua), jotta tulee vähintään se 4 h/vko täyteen. Ruokailun suhteen ajattelin, että syön selkeämmällä rytmillä ja jätän ylimääräiset välipalat pois (aamupala, lounas, välipala, illallinen ja iltapala, jos on nälkä).

Vaikka täällä ei edettäisi samalla määrätietoisuudella kuin bikinifitnesstreenaajan pakaratreeni, niin edetään kuitenkin. Ja jossei muuten, niin lasken rimaa. Hemmetti! Tarvittaessa kaivan kuopan sille rimalle, että menen yli. Tarvitaan päättäväisyyttä. Sopivasti.

Tavalla tai toisella.

 

 

 

Read More

Tuli vähän nälkä – mitä sitten?

Tulee aika, jolloin jokaisen hyvinvointibloggaajan tulee ottaa elämää pupukorvista kiinni ja näyttää kuka käskee ja mistä pissii kana!

Se aika on oleva silloin, kun iskee nälkä!

“Pitää syödä riittävän usein, niin ei tuu nälkä nönönönönönö…”

Kyllä. On hyvä opetella syömään säännöllisesti riittäviä annoksia, jotta iltaisin ei tarvitse syödä makkarapakettia lihapiirakoiden kera tai lääkitä itseään litran jäätelöpaketilla.

Mutta aina sattuu kun tapahtuu. Työt venähtää, treenit painaa päälle, pitää siirtyä sinne tai tänne ja vauhti on kova. Tällöisiä poikkeustilanteita varmaan tulee olemaan aina välillä, joten niihin on hyvä varautua. Eli siihen, mitä päässä liikkuu kun on KOVA NÄLKÄ.

Miten meni aiemmin?

“Ohhoh, onpas nälkä. No mutta kyllähän tässä jo tulikin treenattua, että voihan sitä jo syödäkin. Ja aika pian varmaan pitäisi. Kotona olisi kyllä wokkia.. mutta oli kyllä sen verran rankka treeni* että nyt voi syödä kunnolla. Jaa kappas, pizzaa.. no sehän sopii. Paljon proteiinia, niin lihaskasvu on taattu. Hyvä homma! Paa vielä tuplajuusto. Kiitti”

EI OLE HYVÄ HOMMA OLLENKAAN!

 

Miten menee nyt?

“Ohhoh, onpas nälkä. Meen kotiin syömään. Eiku mullahan ei ole siellä mitään, mutta ehdin kauppaan niin haenpas kaupasta vähän wokkia ja kanaa ja kärtsään ne pannulla. Jaa täällä on pitsaakin. Hmm. Ei tänään.”

KYLLÄ NÄIN JUST!

– Välillä voi tulla nälkä. Ei siihen kuole. Ehkä ei tullut syötyä tarpeeksi päivällä tjsp. Jos nälkäinen olo pistää tekemään hölmöyksiä, niin pistä banaani taskuun varmuudeksi.

– Pidemmän päälle ei tietenkään kannata pitää itseään nälkäisenä, mutta jos niin sattuu käymään ja taskussa ei ole banaania, niin melko varmasti pärjäät kotiin asti ruuan äärelle. Ei kannata uskotella, että tarvitset 20 min kotimatkalle kolme tuplajuustoa.

– Sit välillä syö sen pizzan. Ja sit on seuraava päivä. Peli jatkuu.

Read More

Keski-ikäisen miehen hyvinvointiblogi

maggara

Mitä tapahtuu, kun keski-ikäinen ja ylipainoinen mies pohtii hyvinvointia?

Syö pari makkaraa, vie kaljatölkit kauppaan ja perustaa blogin, jossa kertoo ajatuksensa maailmalle!

Tosiaan, numeroiden valossa olen keski-ikäinen ja ylipainoinen. Tuttavien mukaan toki charmikas ja voimakas! Eikä nuo tietenkään poissulje toisiaan. En miellä itseäni täysin sohvaperunaksi, olen liikkunut teini-ikäisestä asti lähes koko ajan. Joskus enemmän, joskus vähemmän. Olen huomannut, että hyvät olosuhteet tekevät liikkumisesta helpompaa (hauska harrastus, jonka pariin pääsee helposti tai kuntosali alakerrassa tms). Toisaalta myös havainnut, että kun kiireet ja muut perseilyt painaa päälle, niin liikkuminen tipahtaa pois aika ensimmäisten joukossa, valitettavasti.

Syöminen on sitten oma lukunsa. Vaikka nuorempana tuli syötyä kotiruokaa säännöllisesti kasvisten kera, niin myöhemmin ruokavalio on muodostunut pikkuhiljaa huonompaan suuntaan. Välillä “ryhdistäytyy” ja syö fiksusti, mutta pysyvää muutosta ei ainakaan toistaiseksi ole tullut tehtyä. Tänään vielä syön tämän pakastepizzan, mutta huomenna sit…  tai ens viikolla…

“Pitäis taas vähä tsempata ja liikkua enemmän..” Ja seuraavaksi vedetään peräsuoli pitkällä pari viikkoa niin, että kroppa kramppaa ja lepopäivä venyy taas pariksi kuukaudeksi.

“Pitäis varmaan vähä syödä kevyemmin…” Ja jätetään kaikki herkut, hiilarit, pihvit ja makkarat kokonaan pois, kunnes kuukauden päästä palataan ahmimaan kaikkea kiellettyä korkojen kera.

Ei varmaan mitenkään täysin ainutlaatuisia ongelmia?

En ole siis mitenkään toimintakyvytön tai ahmi pelkkää maggaraa sohvannurkassa, mutta tällä hetkellä elämäntapani ei ainakaan paranna oloa ja koska ikäkin alkaa lähestyä puolimatkan krouvia, niin huonot valinnat saattaa alkaa pian näkyä myös terveydessä. En kuitenkaan toistaiseksi ole aikonut muuttaa kuntosalille asumaan tai syömään pelkkiä ituja, vaan löytämään sen kultaisen keskitien, josta voi helposti poiketa välillä baariin kaljalle tai kuntopiiriin hikoilemaan.

Eli miten hemmetissä fiksu liikkuminen ja syöminen voisi olla osa normalia elämää?  (Ja saako kohtuullisella liikkumisella leveät hartiat, vahvat kädet, pyykkilaudan ja paljonko menee kyykystä?)

Siitähän otetaan pian selvää! Tykkää!

BOOM!

Read More

Syö kuin korealaiset ja laihdu!

samgyepsal

Pahoittelut napakasta otsikosta, mutta tämä juttu vastaa kyllä juurikin tuohon huutoon.

Katsoin eilen ihan hauskan dokumentin erilaisista ruokavalioista maailmalla.

Suomea ei listalta löytynyt, mutta toinen itselleni läheinen maa oli mukana. Korealaista ruokavaliota pidettiin yhtenä terveellisimmistä, mutta runsas alkoholinkulutus pudotti hieman sijoitusta. Asuin itse Koreassa joitain vuosia sitten ja luonnollisesti söin maassa maan tavalla. Kahden kuukauden aikana painoa tipahti n. 10 kiloa. Pois jäivät pääsääntöisesti leipä, juustot, pasta ja tilalle tuli kasvikset, kasvikset, kasvikset ja riisi, riisi ja liha. Tuossa järjestyksessä ja suhteessa.

Tämä oli muutenkin yhteistä kaikille terveellisiksi arvioiduille ruokavalioille. Kasvisten suuri osuus sekä käsitellyn ruuan pieni osuus.

Korea oli muutenkin mielenkiintoinen syömisten kannalta. Lähes aina löydettiin aika  syödä yhdessä isommalla porukalla. Pari kertaa myös oppituntia siirrettiin, koska ruokailu oli vielä kesken (lähetti toi ruuat myöhässä).

Ei eläminen Koreassa kuitenkaan pelkkää kasvisten puputtamista ja askeesia ollut. Viikonloput menivät yllättävänkin reippaissa merkeissä lihaa grillaillessa ja olutta juodessa. Sunnuntaisin toisinaan sitten mielentilasta riippuen pizzaa ja burgereita.

Olen näkevinäni tässä mukavan kaavan, jota noudattamalla ruokaileminen voisi onnistua just sopivasti.

– Pääsääntöisesti paljon kasviksia.

– Syö kavereiden kanssa (ei tule ahmittua).

Ja näitä noudattamalla ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa, jos välillä maistuu olut ja pizza.

Hyvää ruokahalua!

 

Read More

Syö ny äläkä nitise!

makkar

Keski-ikäisen miehen ruokablogista hyvää päivää!

Ajattelin, että nyt kun media on täynnä erilaisia dieettejä ja syömisen tapoja, niin ehkä olisi tilaa vielä yhdelle. Sen nimi on Just Sopivasti -dieetti ja se perustuu valtion virallisterveellisbigpharma suosituksiin.

Mutta koska olen tälläinen jukuripää, niin en tietenkään aio fanaattisesti noudattaa moisia. Sen sijaan pyrin syömään enemmän hyvin kuin huonosti. Tällöin ei tarvitse kieltäytyä kakkukahveista, pizzoista tai roudata saunailtoihin omaa kanasalaattia.

Haluaisin, että tämän ruokavalion tuloksena minusta tulisi entistä paremmin voiva, komeampi, vahvempi, energisempi, fiksumpi, filmaattisempi. Tätä ruokavaliota noudattamalla todennäköisesti varresta lähtee myös kiloja. Paljonko lähtee, jää nähtäväksi. Vaa’an ilmoittama kilomäärä kun on vain yksi mittari. Otetaan vaikka kuvia sitten jossain kohtaa lisäksi.

Perusohjeistus kulkekoon toistaiseksi vaikka näin. 

– Syö normaalia ruokaa.

– Vältä ähkyä.

Sitten seuraavaksi.

– Pikkuisen enemmän kasviksia.

– Vähän vähemmän epäilyttävää einestä.

Ja vielä lopuksi.

– Syö herkkuja.. just sopivasti.

– Pyri nauttimaan elämästä ja syömisestä.

 

Jatkoa seuraa! Ja päivitykset löytyvät näppärästi täältä.

 

Read More