{"id":978,"date":"2018-12-06T15:42:37","date_gmt":"2018-12-06T13:42:37","guid":{"rendered":"https:\/\/justsopivasti.com\/blog\/?p=978"},"modified":"2018-12-06T15:45:19","modified_gmt":"2018-12-06T13:45:19","slug":"unohdin-onnellisuuden-tavoittelun-ja-olen-ollut-tyytyvaisempi-kuin-koskaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/justsopivasti.com\/blog\/unohdin-onnellisuuden-tavoittelun-ja-olen-ollut-tyytyvaisempi-kuin-koskaan\/","title":{"rendered":"Unohdin onnellisuuden tavoittelun ja olen ollut tyytyv\u00e4isempi kuin koskaan"},"content":{"rendered":"
\"Pelto\"<\/a>
Photo by Derek Thomson on Unsplash<\/figcaption><\/figure>\n

Min\u00e4 halusin vain olla onnellinen.<\/p>\n

Muistelen, ett\u00e4 joitain vuosia takaperin olisin ollut valmis luopumaan melkein kaikesta, jos olisin voinut olla onnellinen.<\/p>\n

Onnellisuus oli silloin ajatus, joka et\u00e4isesti muistutti tuntemattoman rantakuvaa instagramissa, miss\u00e4 nostetaan maljaa kauniiden ihmisten kanssa. Facebookissa kaverin innostunut ylistyslaulu uudesta projektista tai puolituttavan multihehkutus kuinka duuni voi olla niin ihanaa. Tai kenties \u00a0blogipostaus, jossa on 34 kuvaa valkoisesta asunnosta, jossa on valkoisia tyynyj\u00e4 valkoisella sohvalla, jossa hymyillen sy\u00f6d\u00e4\u00e4n mysli\u00e4 ja kerrotaan miten energinen olo on aamujumpan j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Onnellisuus oli my\u00f6s jokin tunne, joka v\u00e4littyi toisten ihmisten koiranpentumaisesta innostuksesta \u201cunelmien toteuttamisesta\u201d tai yleisesti hoetusta kiitollisuusmantrasta, kuinka hyv\u00e4 on just nyt. T\u00e4ss\u00e4. Hetkess\u00e4. Vain. Olla.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 min\u00e4kin olisin halunnut. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ihmisen\u00e4 en tietenk\u00e4\u00e4n valkoista sohvaa valkoisilla tyynyill\u00e4, mutta muuten kyll\u00e4. Min\u00e4kin halusin olla onnellinen, min\u00e4kin halusin hehkuttaa, min\u00e4kin halusin olla innostunut ja matkustaa maailman \u00e4\u00e4riin, rannalle kasaamaan kivitornia ja kertomaan miten kiitollinen olen. Siell\u00e4. Siin\u00e4. Hetkess\u00e4. P\u00e4iv\u00e4n. Kaljaa. Juoneena.<\/p>\n

Mutta ei.<\/p>\n

Tuon onnellisuuden sijaa min\u00e4 her\u00e4sin aamuisin apaattisena ja vaelsin v\u00e4syneen\u00e4 t\u00f6ihin, miss\u00e4 askartelin asioita joita muut ihmiset joskus ymm\u00e4rsiv\u00e4t enemm\u00e4n ja joskus v\u00e4hemm\u00e4n. Ei suuria tuuletuksia sosiaaliseen mediaan eik\u00e4 nyt varsinkaan onnellisuutta muille jaettavaksi. Same shit, different day.<\/p>\n

Miksen \u00a0saa olla onnellinen? Mik\u00e4 minussa on vikana?<\/p>\n

My\u00f6hemmin olen oivaltanut, ett\u00e4 ei minussa ollutkaan vikaa. Se mit\u00e4 kuvittelin onnellisuudeksi, oli pieni pintaraapaisu muiden ihmisten kokonaisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Heid\u00e4n hetkess\u00e4 oleva kiva fiilis jostain, joka oli jaettu my\u00f6s muille katseltavaksi.<\/p>\n

Sitten el\u00e4m\u00e4 keksi opettaa minulle onnellisuutta kovemmalla k\u00e4dell\u00e4 ja heitti eteeni tragedian, joka pakotti pohtimaan el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja onnellisuutta uusiksi.
\nTodella lyhyen ajan sis\u00e4\u00e4n menetin l\u00e4hiomaiseni ja olin itse kolarissa, jossa olisi voinut k\u00e4yd\u00e4 huonomminkin.<\/p>\n

Mutta ei k\u00e4ynyt. En kuollut, joten olin elossa. Kauanko viel\u00e4? En tied\u00e4, mutta tuli eti\u00e4inen, ett\u00e4 \u00a0j\u00e4ljell\u00e4 olevia p\u00e4ivi\u00e4 ei kannattaisi ainakaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 onnellisuudesta murehtimiseen.<\/p>\n

Jos aiemmin olin aamuisin her\u00e4nnyt jo valmiiksi v\u00e4s\u00e4ht\u00e4neen\u00e4, niin pian huomasin, ett\u00e4 ehk\u00e4 kuitenkin on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kiva her\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

Se mik\u00e4 aiemmin oli ollut se harmaa ja ahdas arki alkoi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 miellytt\u00e4v\u00e4n tasaisena mahdollistajana \u00a0mielekk\u00e4\u00e4lle el\u00e4m\u00e4lle. Pieni\u00e4 oivalluksia ja parempaa ymm\u00e4rryst\u00e4 monesta asiasta. Kuinka paljon mahtavia ihmisi\u00e4 on ymp\u00e4rill\u00e4. Ty\u00f6paikka, jossa p\u00e4\u00e4see haastamaan itse\u00e4\u00e4n ja muita. Edelleen mahdollisuus tavoitella ja kokeilla uusia asioita. Katto p\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja pehme\u00e4 s\u00e4nky. J\u00e4\u00e4kaapissa aamupalaa. Toimintakykyinen ja toistaiseksi elossa.<\/p>\n

Onnellisuus ei ollutkaan jatkuva hyv\u00e4nolon tunne, kun katselee maailman kauneinta auringonlaskua upeimmalla rannalla isoimmassa vuoristoradassa nousuhumalassa euforiaper\u00e4ruiskeen saaneena.<\/p>\n

Onnellisuus ja sen tavoittelu unohtui ja tilalle tuli tyyneys omaa arkeen ja tekemiseen. Hyv\u00e4ksyminen nykyist\u00e4 tilannetta kohtaan ja jotain kantavia ajatuksia tulevaisuuden tekemiseen.<\/p>\n

Olenko nyt siis onnellinen?<\/p>\n

En tied\u00e4, mutta teen koko ajan enemm\u00e4n asioita, joita koen mielekk\u00e4\u00e4ksi, hyv\u00e4ksyn ett\u00e4 joskus k\u00e4nkk\u00e4r\u00e4nkk\u00e4 k\u00e4y kyl\u00e4ss\u00e4 ja arki tuntuu enimm\u00e4kseen ihan mukavalta.<\/p>\n

Se riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Min\u00e4 halusin vain olla onnellinen. Muistelen, ett\u00e4 joitain vuosia takaperin olisin ollut valmis luopumaan melkein kaikesta, jos olisin voinut olla onnellinen. Onnellisuus oli silloin ajatus, joka et\u00e4isesti muistutti tuntemattoman rantakuvaa instagramissa, miss\u00e4 nostetaan maljaa kauniiden ihmisten kanssa. Facebookissa kaverin innostunut ylistyslaulu uudesta projektista tai puolituttavan multihehkutus kuinka duuni voi olla niin ihanaa. Tai kenties \u00a0blogipostaus, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[97,122],"tags":[299,56,55,189,298,300],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/justsopivasti.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/978"}],"collection":[{"href":"https:\/\/justsopivasti.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/justsopivasti.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/justsopivasti.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/justsopivasti.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=978"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/justsopivasti.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/978\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":980,"href":"https:\/\/justsopivasti.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/978\/revisions\/980"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/justsopivasti.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=978"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/justsopivasti.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=978"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/justsopivasti.com\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=978"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}