Tubecon 2015 ja tubettaminen

tubez

Olen huomenna menossa Tubeconiin. En tietenkään ole innoissani, vaan osallistun vanhemman valtiomiehen ammattimaisella vakavuudella tapahtumaan. Koska huomenna valistun todennäköisesti lisää, niin tässä kohtaa on hyvä kirjoittaa omat ajatukset julki ja jälkikäteen korjailla niitä paremmaksi.

Mistä tubettamisessa on kyse?

Kaaaaauan aikaa sitten kun allekirjoittanut kulki koulutietä ala-asteella, niin suurta hupia oli koulun jälkeen kokoontua kavereiden kesken sen luo, kenen perheellä oli videokamera. Sitten kuvattiin. Ensin ilman suunnitelmaa niitä näitä ja myöhemmin myös “käsikirjoitettuja” puheohjelmia, uutisia jne. Parhaimpia säilytettiin jonkin aikaa, mutta suurin hupi oli oikeastaan itse tekeminen. JOS tuohon aikaan olisi internet ollut olemassa, niin melko varmasti nuo videot olisi sinne laitettu.  Ne kun olivat tosi hyviä… Luulisin ainakin..

Jos katsot nuoren tubettajan videota, etkä ymmärrä sitä, niin ei tarvitsekaan. Sitä ei siis ole tehty sinulle. Se on tehty tekemisen ilosta. Ja jos siitä joku tykkää, niin se on plussaa.

Mietin tänään myös itse Tubecon tapahtumaa. Millainen se olisi ollut meidän aikaan? Todennäköisesti valtakunnallinan videokerhotapaaminen, missä olisi ollut erilaiset sarjat ala- ja yläasteille sekä genreittäin. Sitten oltaisiin lähdetty vaikka Mikkeliin, missä jonkun koulun luokkahuoneissa olisi katsottu ympäri Suomen raahattua VHS:iä, tutustuttu uusiin kavereihin ja myöhemmin illalla olisi ollut disko. Koolla.

 

Tänään silmäilin myös twitterissä ammattilaispäivän antia.

Eräs viesti, joka toistui muutamaan otteeseen oli, että nyt kaivataan yli 35 vuotiaita tubettajia. Tämä oli sama havainto, jonka itse tein reilu vuosi sitten kun ensimmäisen kerran yritin tutustua tubettamiseen. En löytänyt mitään mielekästä sisältöä minulle (ikäiselleni). En usko, että pelkkä tubettajan ikä kuitenkaan tekee autuaaksi. Vai kiinnostaisiko jotain lähes nelikymppisen huokailut päivän kuulumisista kuinka selkää kivistää ja mitä vaatteita on ollut päällä? Ja lopuksi ehkä jauhonsyöntiä? (youtube-haaste)

Kuluttajana toki kaupaan mielekästä sisältöä ja voi olla, että se helpommin löytyisi vanhemman väen tekevänä. Ja arvaan, että myös mainostaja kaipaisi vanhempaa väkeä, kenelle myyd… main.. viestiä asioita.

Enää pitäisi keksiä, mikä se hyvä sisältö olisi?

Edit: Kooste ammattilaispäivän sisällöstä.

Media, mainokset ja laatu

Ensin luin Sanna Ukkolan kolumnin median masennustilasta ja itsensä myymisestä ja ajattelin, että buu! Tämä nosti karvat pystyyn, koska Ukkola on aiemminkin ollut asialla ja kirjoittanut kosmetiikkajätin ja lehden suhteista.

Sitten Aku Varamäki vastasi Ukkolan kolumniin ja olin, että nojoo, ehkä tilanne ei kuitenkaan ole vielä paha. Ja ehkei se sellaiseksi koskaan pääsekään? Siinä missä me perinteiset median kuluttajat olemme tottuneet, että mainokset osoitetaan _selvästi_ niin ehkä tulevaisuuden sukupolvi on mediakasvaneempi ja tunnistaa paremmin liitokset. Ehkä.

Ja vielä lopuksi hyväksi Johanna Vehkoo kertoi, että laadun aika on täällä. Tai no, toivottavasti myöhemmin ainakin.

Olen hieman kyllästynyt uutisiin ja pikaisiin rääpäisyihin, joilla pysyy ajantasalla koko ajan. Uutiset masentaa. Hallitus on hukassa, Venäjä uhkaa, Suomi on ylipainoinen, laiska ja masentunut, Maisa Torppa lyttää pienirintaiset.

Kaipaisin tutkivaa, kriittistä otetta jostain ajan ilmiöstä. Ajattelee toimitustyötä, jossa käännetään kivi sekä kanto ja tarvittaessa toisetkin. Jotain mikä inspiroi ja opastaa.

Muuten pitänee opetella itse tekemään.

jussu

Ilmaista mainosta

http://www.uusisuomi.fi/urheilu/69627-kommentti-jokerit-arsyttaa-kohusopimuksella-tulossa-jattipotti

Ulkomaiset peliyhtiöt ovat tarjonneet Suomeen aiemmin jättimäisiä rahasummia eri lajien pääsarjaseuroille, mutta sopimuksia niiden kanssa ei ole uskallettu tehdä. Suomen laki ja Veikkauksen sponsorirahojen menettäminen on ollut riittävänä pelotteena.

 

Tulee sopimus voimaan tai ei, niin tällä hetkellä ainakin on kaikkien tiedossa minkä peliyhtiön kanssa sopimusta värkätään.

Helppoa.