Treeniblogi – oispa kaljaa

Huomio vaan kaikki. Tämä on nyt treeniblogi.

Jatkossa tänne tulee yhteiskuntaa syväluotaavia kirjoituksia treenaamisesta ja ennen kaikkea siitä, miten mieluummin kuitenkin joisi kaljaa. Lisäksi kuvia parrakkaasta miehestä äheltämässä hikisenä…

Tulevia teemoja voisi olla esim.

ei huvita, mutta teen silti

pitääks aina tehdä täysiä?

– hyvä olut on hyvää.

– noku emmä ehdi.

– vaikka ehtisin, niin en jaksa.

– vaikka jaksaisin, niin ei huvita.

– sanoinko jo, että olut on hyvää.

– mieluummin tekisin jotain ihan muuta.

– itujako tässä nyt pitää syödä?

– en edes tykkää treenaamisesta!

 

entykkaa

 

 

 

 

 

Henkilöbrändäystä just sopivasti

hlobrand
Just sopivasti henkilöbrändiä.

Kävin viime maanantaina Helsinki Think Companyn tilaisuudessa puhumassa henkilöbrändäyksestä. Itseltäni oli pyydetty pientä puheenvuoroa omista kokemuksista. Esityksen alkuun kehotin kyseenalaistamaan kaikki mitä sanon asiasta, mutta myös miettimään, että voisiko tässä olla jotain semmoista mikä voisi tuottaa jotain uutta ajatusta tai mitä voisi kenties jopa suoraan ottaa omaan käyttöön.

Koska itseäni on myös hieman närästänyt sanana tuo henkilöbrändäys, niin oli hyvä ensin pyöritellä sitä hieman, että mistä on kyse. Ajatukseksi muodostui, että kyse on oikeastaan maineesta ja sen rakentumisesta. Verkossa asia voisi olla esim.

– Et jaa juurikaan omaa tai muiden sisältöä. Ei henkilöbrändiä verkossa.

– Jaat jonkin verran sisältöä omassa verkostossasi. Henkilöbrändi rajoittuu tuttuihin.

– Jaat julkisesti sisältöä. Henkilöbrändi voi levitä verkossa.

 

Ammatillinen brändäys vai persoonan avaaminen? 

Tein karkean jaon ammatillisen brändäyksen ja persoonan avaamisen välillä. Siinä missä ammatillinen brändäys kertoo omaan alaan ja ammattitaitoon liittyviä asioita, persoonan avaaminen kertoo enemmän siitä, millainen minä olen.

Itselläni tuo henkilöbrändi on tiedostamatta ollut oikeastaan aina persoonan avaamista. Lyhyesti ehkä siten, että se mikä on ennen jäänyt kaveripiirin kesken heitettäväksi jutuksi, on nyt joko verkon kaveripiirin tai kaikkien nähtävillä. Kovin suunniteltua tai tavoitteellista tämä ei kuitenkaan ole ollut. Sisällön suhteen huomaan, että nykyään kerron avoimemmin ja enemmän kuin aikaisemmin. Silti en kuitenkaan kerro kaikkea. Mutta en kyllä kerro myöskään elävässä elämässä. Omat rajat löytyvät kyllä kokeilemalla.

Mitä hyötyä?

Voisin kuvitella, että ammatillisessa brändäyksessä aika suora hyöty on työpaikan, keikan tms. saaminen. Ja henkilöbrändi on tässä kohtaa enimmäkseen oman osaamisen markkinointia.

Persoonan avaamisessa tämä ei ole niin suoraviivaista. Itselläni tuo on ollut enemmän mielenkiintoa kokeilla erilaisia kanavia oman äänen kautta ja se on ollut jostain syystä ihan hauskaa. Tästä on seurannut, että verkosta löytyy jälkiä itsestäni, jotka antavat jonkinlaista osviittaa siitä millainen tyyppi olen. Tämä on myöhemmin poikinut sitten uusia mahdollisuuksia. mm. kolumnit Puoli seiskaan ja nykyinen työpaikka YleX:n vastaavana tuottajana. (huom! Henkilöbrändi ja sisältö ovat olleet itseni näköinen lisä, joka on avittanut kun näitä mahdollisuuksia on mietitty)

Miten alkuun? 

Opettele tuntemaan itseäsi ja sitä, mikä sinua kiinnostaa. Jaa itseäsi kiinnostavaa sisältöä. Mieti mitä haluat siitä sanoa.

Kokeile jakaa jotain julkisesti facebookissa, retweettaa jotain kiinnostavaa, perusta blogi ja kirjoita vaikka vastine tälle bloggaukselle. Aloita pienestä ja kokeile mikä toimii.

Itse aloitin blogin kirjoittamisen vuonna 2003. Myöhemmin blogi vaihtui facebookiin, twitteriin ja instagramiin. Pyrin jakamaan itseäni kiinnostavaa sisältöä, kirjoittamaan “hauskoja” statuksia ja kommentoimaan muiden sisältöjä. Nyt myös bloggaamaan taas aktiivisemmin ja sekä tekemään podcasteja.

Seuraa muita!

Ja kun sanon muita, tarkoitan tietenkin minua. Eli seurantaan! Sisältöä näihin tulee just sopivasti.

Facebook.

Instagram.

Twitter.

Podcastit.

Blogin facebook

 

 

 

 

Keski-ikäisen lihansyöjän kuolema

villain

Minä olen lihansyöjämies.

Olen se tyyppi, joka kesällä syö suoraan grillistä kolme annosta lihaa, pari pakettia makkaraa ja vähän perunasalaattia. Pizzassa täytteeksi valikoituu jauheliha, pepperoni, kinkku ja salami. Mielestäni pekoni on paras tapa aloittaa päivä ja toisinaan myös päättää se. Buffassa valitsen lautasella sovelletun ruokaympyrän eli ns. lihavadin.

Hiljattain kuitenkin on tapahtunut jotain ja nyt on lihansyöjämiehen aika päättää päivänsä.

Katsoin taannoin Cowspiracy -dokumentin. Yllätyin, että lihansyönti on suurin yksittäinen tekijä ilmastonmuutokseen. Eikä ole pitkä aika kun selvisi, että Suomessa joissain teurastamoissa eläimiä suorastaan rääkätään ennen teuraalle menoa. Tänä syksynä  WHO listasi prosessoidun lihan (makkarat, kinkut, pekoni jne) syöpää aiheuttavaksi tekijäksi.

Vaikka kaikki edellämainitut ovat merkittäviä asioita, niin ilmastonmuutos on tällä hetkellä niin iso asia, että mistään muusta ei ehkä edes pitäisi puhua. Se on ollut mm. yksi tekijä tällä hetkellä vallitsevassa Syyrian kriisissä ja sitä kautta tapahtuvassa pakolaiskriisissä. Sikäli tilanne jatkuu vastaavanlaisena, niin tämä on ollut vain pientä esimakua tulevaisuudesta.

Vaikka olen aiemmin ajatellut yhden ihmisen merkityksettömyydestä vaikuttaa isompiin asioihin, niin ajattelin että tämä voi olla hyvä kohta tehdä poikkeus ja ajatella toisin. Ja tehdä jotain.

Olen vähentänyt lihansyöntiä. Punaisen lihan ostaminen on loppunut lähes kokonaan ja broileria ym. tulee ostettua aiempaa vähemmän. Olen koittanut löytää vaihtoehtoja lihalle ja kokeilen mitä kaikkea kasvisruokavalio voisi tarjota.

En missään tapauksessa aio jeesustella valinnoilla. Todennäköisesti syön tulevaisuudessakin lihaa. Mutta huomattavasti vähemmän.

Se miksi kuitenkin päätin blogata aiheesta, liittyy tuohon poikkeuksen tekemiseen ja vaikuttamiseen. Jos minä, melkolailla laiska ja välinpitämätön sekaravinnon syöjä havahdun ja teen asialle jotain (vähennän lihansöntiä, kokeilen uusia vaihtoehtoja) niin uskon, että lisäkseni löytyy muitakin.

Jos asialle voi tehdä jotain, niin mikä olisi parempi hetki kuin nyt.

Lihansyöjämies tulee kuolemaan, jotta minä ja muut voisimme elää.

 

 

 

http://www.cowspiracy.com/

Animal agriculture is responsible for 18 percent of greenhouse gas emissions, more than the combined exhaust from all transportation.

http://www.upworthy.com/what-is-the-role-of-climate-change-in-the-conflict-in-syria

We are experiencing a surprising uptick in global insecurity … partially due to our inability to manage climate stress.” That’s how Columbia University professor Marc Levy (who also does studies for the U.S. government) summed it up.

 

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1445840319105.html

Lehmää hakataan päähän kepillä. Toista lehmää tökitään sähköpiiskalla tilassa, jossa eläin ei voi liikkua eteenpäin. Sätkivää lammasta raahataan jaloista pitkin saastaista lattiaa.

Oikeutta eläimille -järjestö toimitti STT:lle videon, jonka se on kuvannut salaa neljässä teurastamossa.

– Täysin tuomittavaa. Nyt täytyy selvittää, miten kuvatut teurastamot toimivat ja onko tämä yleinen toimintamalli niissä, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) toiminnanjohtaja Antti Sahi.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/22/julmuutta-ja-valinpitamattomyytta-suomalaisteurastamoissa

Videomateriaali näyttää muun muassa, kuinka Suomen kolmanneksi suurimmassa nautateurastamossa huomattavan moni eläin ei tainnu ensimmäisellä yrittämällä, vaan yrittää päähän saamastaan iskusta huolimatta nousta ylös. Tainnutuksesta verenlaskuun kuluva aika on usein liian pitkä. Eläimet liikkuvat epätavallisesti verenlaskun aikana. Ruotsissa työskentelevän tainnutuksen asiantuntijan mukaan taintumus jää liian ohueksi.

http://yle.fi/uutiset/who_makkara_aiheuttaa_syopaa_punainen_liha_aiheuttaa_sita_todennakoisesti/8408172

Prosessoidun lihan, kuten makkaroiden, kinkun ja pekonin, syöminen aiheuttaa suolistosyöpää, sanovat Maailman terveysjärjestö WHO:n asiantuntijat. He pitävät lisäksi todennäköisenä, että punainen liha aiheuttaa syöpää.

 

 

Podcast: Miten vapaa toimittaja tekee töitä?

C360_2015-12-08-17-43-25-674

Vieraaksi valikoitui tällä kertaa Olli Sulopuisto. Ollin kanssa jutustellaan vapaan toimittajan työn tekemisestä, ajan- ja työnhallinnasta ja suunnittelusta. Lisäksi aiheena on myös työn ja vapaa-ajan erottelu ja huolehtiiko kiireinen toimittaja myös omasta jaksamisestaan?

 

“Valitsetko sen superlahjakkaan tyypin joka on täysmulkku vai sen melko lahjakkaan kaverin, jonka kanssa tiedät että tuut toimeen?”

“Aina kun mä näin netissä jotain edes mikä marginaalisesti liippas aihetta, mä tallensin sen evernoteen.”

 

 

Podcastissa mainittuja:

“Now, I know that you’re probably asking yourself, How do I know the difference between my nemesis and my archenemy? Here is the short answer: You kind of like your nemesis, despite the fact that you despise him. If your nemesis invited you out for cocktails, you would accept the offer. If he died, you would attend his funeral and–privately–you might shed a tear over his passing. But you would never have drinks with your archenemy, unless you were attempting to spike his gin with hemlock.”
Nemesis vai arch enemy?

https://fi.todoist.com/

https://evernote.com/

https://www.flowdock.com/

https://slack.com/

https://getpocket.com/

Sulopuisto-Onninen-Arnkil podcast

Podcast: Miten ehdit ja jaksat?

akonniemi

Vaikka tiedän, että kaikilla on 24 tuntia käytössä vuorokaudessa, niin tuntuu että toiset ehtii ja jaksaa tehdä ihan helkkarin paljon enemmän. Koska omassa facebookissakin esiintyy näitä sankareita, niin ajattelin käydä kysäisemässä tyypeiltä, että mitä kaurapuuroa syövät ja kuinka paljon?

Lisäksi itseäni oli kiinnostanut kokeilla podcastin tekemistä jo jonkin aikaa, niin iskin kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja tänään pistettiin purkkiin ensimmäinen jakso!

Ensimmäiseksi vieraaksi pääsi Antti Akonniemi. Antti on toimarina omassa firmassa (Kisko Labs) joka työllistää tällä hetkellä 11 henkeä. Tämän lisäksi hällä kolme Crossfit -salia, joissa hän valmentaa, kouluttaa ja treenaa itsekin. Lisäksi  Antti pitää Jaakko Savonlahden kanssa Lepopäivä– podcastia.

Jaksossa juteltiin päivärutiineista, listoista, tekemisistä, tavoitteista ja paljon muustakin.

Kuuntele!

 

Podcastissa viitattu mm.

Tim Ferris. http://fourhourworkweek.com/blog/

Getting things done. http://gettingthingsdone.com/

WOD Connect. https://www.wodconnect.com/

Evernote. https://evernote.com/

Tekee hyvää tehdä hyvää

GIF-Amused-galifianakis-galifinakis-smile-yes-zach-zach-galifianakis-zach-galifinakis-zack-GIF

Puoli seiska kampanjoi hyvän tekemisen puolesta. Kirjoitin sinne kolumnin omista kokemuksista reilun vuoden takaa.

Muistin myös lukeneeni aiemmin hyvän tekemisen tutkituista vaikutuksista, mutta en muistanut tarkalleen mistä. Ja kappas, aiheesta pömähti artikkeli just eteeni.

Onnellisuus lisääntyy jakamalla

Martelan ja Richard M. Ryanin tutkimukset osoittivat, että hyväntekemisellä on itsenäinen vaikutus ihmisen psykologisen hyvinvointiin ja elämän kokemiseen merkitykselliseksi.

– Kokemus siitä, että pystyy tekemään jotain hyvää, aktivoi [aivoissa] mielihyväalueita. Näin tapahtuu esimerkiksi, kun henkilö lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen, Martela selittää.

Tutkijat tarkastelivat neljässä erillisessä tutkimuksessa hyväntekemisen vaikutusta hyvinvointiin ja tulos oli kaikissa sama: usein paras tapa lisätä omaa onnellisuutta on tehdä joku toinen onnellisemmaksi.

 

Ja usein pienet hyvät teot riittävät. Kokeile!