Mestaruuden tekijät


Lukaisin loman alkuun kirjan Zlatanista.

Jos kaveri ei kuulosta tutulta, niin kyseessä on siis joltisenkin menestynyt ruotsalainen jalkapalloilija.

Kirja oli melkoisen viihteellisesti kirjoitettu minä-muodossa ja jotenkin sanomiset tuntuivat sopivan tulisieluisen hyökkääjän suuhun paremmin kuin hyvin. Kiva ja nopeasti luettavissa oleva ajanviete siis, jos elämänkerrat tai futis kiinnostaa.

Ja sitten asiaan. En ole Zlatanin uraa kovinkaan tarkalla silmällä seurannut. Tiedän, että mestaruuksia ja maalikuninkuuksia on voitettu jonkinverran. Vaan nytpä kirjan loppupuolella oli tilastot ja nehän yllätti. Kymmenen viimeisen vuoden aikana yhdeksen mestaruutta kuudessa eri joukkueessa. Vaikka porukat ovat olleet jo laadukkaita ennen Zlatania, on kaveri myös ollut omalta osaltaan tekemässä tuota mestaruutta maaleillaan ja asenteellaan.

Seuraava ajatus oli, että onkohan paljon muita Zlatanin kaltaisia pelaajia, jotka seuraan tullessaan nostavat kaikkien tasoa sen verran, että itse joukkueesta tulee parempi. Ja tässä tapauksessa pitää tulla niin paljon parempi, että joukkue voittaa mestaruuden. Zlatan on näkyvä (ja kallis) osa joukkuetta, mutta tämän lisäksi on myös ns. “pukukoppipelaajia” jotka ovat tärkeitä tässä tason nostamisessa. Eivät loista parrasvaloissa, mutta saavat toiset pelaajat harjoittelemaan/pelaamaan/tekemään kaiken paremmin.

Tästä ajatus johti työelämään. Ketkä ovat työpaikan “Zlataneita”? Ja ennenkaikkea ketkä ovat “pukukoppipelaajia” joiden panos ei välttämättä näy suoraan tuloksessa, mutta jotka auttavat omalla panoksellaan nostamaan koko firman tasoa ja sitä kautta parempaa tekemistä?

suitkettle

Aloittamisen tuskasta

Törmäsin mainoon kirjoitukseen asioiden aloittamisesta. Lukekaapa se ensiksi.

Minullekin tuli jossain kohtaa tarve kirjoittaa. Jakaa omaa ylivertaista tietämystäni. Kunnes tajusin, että oma tieto on parhaimmillaankin vain pieni raapaisu jostain syvemmästä. Mikäs minä siis olisin toisille kertomaan mitään.

Pienellä mietinnällä kuitenkin tajusin, että en ole tarjoamassa totuutta, vaan lähinnä omia huomioita, havaintoja ja ajatuksia ja jopa kysymyksiä.

Perimmäisenä tavoitteena kehittää omaa ajattelua kirjoittamisen avulla. Jos siinä samalla joku toinen saa pienen ajatuksen tiedosta, joka parantaa omaa elämää ja tekemistä, niin mainiota. Jos taas itse opin tätä kautta jotain uutta, niin aina parempi.

Ja siitä aloittamisesta. Todennäköisesti aloittamisen jälkeen joutuu aloittamaan uudestaan. Ja vielä uudestaan. Ja kun on aloittanut tarpeeksi monta kertaa, se muuttuu helpommaksi. Ja sitten onkin helpompi aloittaa uudestaan.

Mitäs tavoitteiden jälkeen?

Camera 360

Tämmöinen tuli mieleen. Että jos haluaa muutosta, niin sitten pitää asettaa tavoite. Ja  aika monella kuntoilevalla tavoite näyttäisi aika usein olevan joku kilomäärä, rasvaprosentti ja merkittävä muutos kropassa esim. sixpack. Ja tämähän on ihan hyvä asia. Joku asia joka ruokkii tekemistä, vaikka se ei joskus niin miellyttävältä tuntuisikaan.

Kun mennään tavoitteita kohti, niin nälkä on kova. Mikään uhraus ei tunnu liian suurelta, kun tavoite on kirkkaana mielessä. Rahkaa syödään kilokaupalla, aamulenkille lähdetään ja illat täyttyy treenistä. Personal trainerkin on hankittu, koska pitää olla joku “joka saa” tekemään. Se mikä ennen oli pieni osa normaalia elämää, onkin nyt vallitseva mörkö, jonka pillin mukaan tanssitaan.

Sitten tulee SE päivä. Kilomäärä on kondiksessa, rasvat tiukassa ja sixpack vilkkuu peilissä.

Mitäs sitten tehdään?

Jos em. tavoitta kohti on menty uhrautuen ja rypistellen, niin veikkaan, että tavoitteen täyttymisen jälkeen tullaan alas aika äkkiä.

Jos taas tavoite onkin ollut lisätä omaa liikettä viikkoa kohden, tehdä pieniä muutoksia vähän kerrallaan ruokavalioon JA elää normaalia elämää, niin sivutuotteena peilistä todennäköisesti kurkkii hoikempi/vahvempi/iloisempi kaveri. Ja kun tavoite oli tekemistä, niin sehän jatkuu senkin jälkeen.

Voiman polkua tallattuna

kyyk

Osallistuin viikonloppuna Vierumäellä Suomen painonnostoliiton järjestemään Voiman Polku -seminaariin. Pienessä ajassa käytiin eri luennoitsijoiden toimesta aika tiukka tukku asiaa ja nyt on jonkin sortin tarve koittaa jäsentää tätä hieman.

Luentoja tapahtumassa oli n. 10 tuntiaja käytännön harjoituksiin oli varattuna nelisen tuntia kahdelle päivälle, jotka tehtiin pienryhmissä kiertäen eri rasteille. Käytännän harjoituksia olivat pitämässä luennoitsijat omasta aiheestaan.

Luentoja oli monenlaista ja kaikkien läpikäyminen ei ainakaan heti tunnu nyt mielekkäältä. Kiteyttäminen lienee haastavaa, mutta ehkäpä se voisi mennä jotakuinkin näin.

  • Tavallisen kuntoilijan kannalta on syytä ensin pistää perusasiat kuntoon niin ravinnon kuin treenaamisen suhteen.

Sen sijaan, että löytää Ugandalaista macaa aamupuuroon ja on taas löytynyt uusi hittilaji pariksi kuukaudeksi, niin syöpi riittävästi ja liikkuu monipuolisesti. Helppoa, mutta ah, niin kovin, kovin vaikeaa. Täällä blogissahan tuosta aiheesta varmasti lisää juttua jatkossakin.

  • Kilpailevalla urheilijalla harjoituksissa tärkeintä on toiminnallisuus, joka tässä tapauksessa tarkoittaa tarkoituksenmukaista harjoittelua.

Voimaa ei hankita voiman vuoksi, vaan siksi, että voidaan tehdä paremmin (nopeammin, kovempaa jne) sitä mitä omassa lajissa kuuluu tehdä. Ja pelkän voimanhankinnan sijaan, tulee aina miettiä, että miten se saadaan siirrettyä lajiin.

Molemmissa myös iso huomio turvallisuuteen. Jos tulee loukkaantumisia, pidempiä kipuja tms niin tavallisen liikkujan fiilikset tippuu ja tekeminen loppuu. Toisaalta huippu-urheilijalla loukkaantaminen antaa etumatkaa kilpailijoille, mahdollisesti aiheuttaa päätapahtuman väliin jäämisen (esim. Olympialaiset) tai pahimmassa tapauksessa lopettaa koko uran.

Voiman hankinta on myös vammojen ehkäisemistä etukäteen. Kun on perseessä ruutia tarpeeksi, niin se ehkäisee esim erilaisten polvivammojen syntyä.

Vaikka olen ymmärtänyt painonnostamisen melkoisen monipuolisena, niin yllätyin silti liikkeiden monipuolisuudesta ja haastavuudesta. Mahtavaa tekniikkaharjoittelua, jossa samalla liikkuvuus, voima, räjähtävyys kasvaa. Ja tästä on etua melko monessa lajissa.

Ja luonnollisesti fiilistä piristää, kun ympärillä on monenlaisista taustoista tulevaa alan tekijää. Mainio viikonloppu!

 

Miten pääsee liikkeelle sohvan pohjalta?

7178172779_4c659f721e_o
kuva: By dreaming in the deep south

Ei  mitenkään.

Tai tietty on kaikenmaailman paskapuheita, että liikunnasta ja liikkumisesta tulee hyvä olo ja se edistää terveyttä, mutta kukapa nyt motivoituisi siitä, että 30 vuoden päästä voi välttää diabeteksen. Silloin lääketiede on kehittänyt lääkkeen siihen, HIViin ja syöpään.

Välitön palkinto sen sijaan tulee siitä, että näytätte exällenne, että olette nykyään sporttisia, voimakkaita ja komeita/kauniita valintanne mukaan.

Näyttämisen tarve ei kysele, että väsyttääkö tai huvittaako, vaan rauta nousee aikataulussa ja lenkki kulkee ilman epäröintiä.

Exän sijaan voi miettiä myös pomoa, naapuria tai jotain muuta möllikkää.

Vai motivoiko joku muukin?

Tieto lisää tuskaa?

Agony Vol. Leaf Blower
kuva: Instant Vantage

Ennen kuin aloittaa liikunnan, pitää tutkia koko internet ja katsoa, että onko se kolmijakoinen sitten kuitenkin parempi kuin nelijakoinen? Ja lenkin kesto pitää olla tismalleen 35 minuuttia tietyllä sykealueella. Vai oliko ne 175 m mäkivedot sitten kuitenkin optimoitu juuri tähän omaan tekemiseen sopivammin?  Apua! En voi aloittaa, ellen tiedä mikä on oikein.

Ja aikaa kuluu. Ja asioita ei tapahdu.

Juu, on hyvä tehdä oikeita asioita. Mutta ehkä tärkeämpää on aluksi tehdä oikeansuuntaisia asioita. Kun on päässyt sohvalta ylös ja tekemisen makuun. Ja ehkä tavoitteitakin jo tullut mieleen, voi taas tarkistella suuntaa ja tekemistä.

Internet on täynnä hyvää tavaraa ja kotimaisellakin löytyy ainakin allekirjoittaneen makuun fiksuja juttuja osaavilta ihmisiltä. Tutustu. Kunhan ekat liikkumiset on jo tehtynä.

Joni Jaakkolan blogi – optimal performance.

Lihastohtori Juha Hulmi.

Timo Haikaraisen TH-valmennus.

 

 

SuomiMies Seikkailee

Osallistuin eilen SuomiMies seikkailee -rekkakiertueelle.

On kehuttava, että oli kyllä mainiosti suunniteltu kokonaisuus. Ukot pääsivät testattavaksi ilman kummempaa odottelua, henkilökunta oli rentoa ja fiilis muutenkin erittäin leppoisa. Vaivanpalkaksi osallistumisesti sai testitulokset, joista näkee missä mennään. Lisäksi mukaan tuli hyvin tehty, yksinkertainen ohjelma, jota tekemällä kohentaa terveyttään.

Suosittelen vierailua ehdottomasti kiinnostuneille. Ja vielä enemmän niille, ketkä eivät ole kiinnostunut.

Jos aika/paikka/jokin muu ei nyt jostain syystä natsaa, niin summaan palauteosuuden pitäneen Timo Haikaraisen ohjeen.

Jos kunto on huono, niin pienelläkin ajalla/määrällä/vaivalla sitä voi kohentaa helposti ja saada hyödyt terveysvaikutuksista.

Testitulosten mukaan, joudan tulevaisuudessa useammin lenkille kuin salille. Katsotaan, mitä pienet muutokset saa aikaan.