Ensi viikolla

Se menee näin.

Ensin on ajatus, että jos pikkuisen tässä koittaisi kohentaa oloaan ja elämäänsä. Että nyt jää karkit pois. Joo. Ja jos vaikka vähän liikuntaa. Muutaman kerran viikossa kävelylenkki. Ei oo paha, onnistuu helposti. Tai vaikka juoksisi samalla. Pari kertaa. Pari-kolme kertaa. Pikkuisen lihaskuntoa päälle. Helpostihan semmoinen menee. Joo, joka arkiaamu pieni lenkki ja siihen kuntoilut päälle, ei karkkia. Ja oikeastaan jos jättäisi leivänkin pois. Ja kaikki ne höttöjutut. Ei saatana, mitäs jos tekee mieli kaljaa? Perjantaina pitäis kuitenkin mennä porukalla sitten ulos. Eikä nyt kyllä huomen aamulla voi mitään lenkkiä kun on se kokous päivällä. Siellä on kyllä pullaakin. Pakko sitä on ottaa, muuten naljailevat, että onko aloitettu taas parempi elämä.

Ens viikolla. Tai oikeastaan ens kuussa. Sit mä aloitan kaiken. Täysillä.

Antti

Olen mies ja kirjoitan blogia. Helkkarin kiva juttu, että sinä luet sitä. Lue lisää minusta.

  1. Väitän, että sukupuoliriippumaton on tämä ajatuskulku. Eri vivahtein varmaan.